Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Blogi » Onko ura raahautumisen tulosta?

Onko ura raahautumisen tulosta?

Sanakirjamääritelmä (suomisanakirja.fi)  “uralle” on seuraava: 

  • esineen raahaamisesta tai kulkemisesta syntynyt jälki maassa; myös ennalta merkitty kulkureitti
  • elämän kuluessa kertyneet työtehtävät, työura
  • vinyyliseen äänilevyyn kaiverrettu jälki, jonka muodon vaihteluihin äänisignaali on tallennettu
  •  matematiikkakuvio, jonka jokainen piste täyttää tietyn ehdon

Työelämäkeskustelua seuratessa tuntuu välillä, että ymmärryksemme urasta vastaa eniten listan ensimmäistä kohtaa. Ura on se, joka jää jälkeen, kun raahaudumme eteenpäin. Uupumukset, burnoutit, boreoutit ja muut pahoinvoinnin muodot varjostavat monien ajatusta ja kokemusta työelämästä. Burnoutista on tullut niin arkipäiväistä, että sitä on alettu kutsumaan leikkisästi “burnikseksi”. On myös huomattavaa, että “burnikset” eivät ole vain johtajien tai päättäjien sairaus, vaan niitä esiintyy kaikissa eri työntekijärooleissa. Duodecimin Terveyskirjaston mukaan vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että  työssäkäyvistä suomalaisista lähes neljännes (miehistä 23 % ja naisista 24%) kärsi vähintään lievästä työuupumuksesta.

Elämmekö työkulttuurin murrosvaihetta?

Mediassa ja vaikuttajien ulostuloissa on viitteitä vastaliikkeestä. Erityisesti nuorten aikuisten muodostama Z-sukupolvi (1997 ja sen jälkeen syntyneet) suhtautuvat monesti kriittisesti siihen tapaan, millä heitä edeltävät sukupolvet ovat suhtautuneet työelämään. Asennemuutos näkyy joustavien työsuhteiden suosimisena, valinnanvapauden arvostamisena ja työntekijän oikeuksista huolehtimisena. Paljon keskustelua ovat aiheuttaneet puheet vapaaehtoisesta työttömyydestä ja oikeudesta perustoimeentuloon myös työkykyisenä, mutta työelämän ulkopuolella. 

Jos nämä ovat janan ääripäät, mitä jää välille?

Työelämä tarvitsee myös Zetoja, ja ehkä meillä kaikilla on heiltä jotain opittavaa. Raahautumisen ja täyden ulkopuolelle jättäytymisen välillä on alue, jossa kuljemme omilla jaloillamme, päivän ja kunnon mukaista tahtia. Hallinnantunne varmistaa, että ei ole pakko rynnätä juoksuun vaikka muut ympärillä niin tekisivätkin, jos ei ole oikeasti kiire. Ja toisaalta aiemmat kokemukset ja luottamus omiin kykyihin varmistavat, että mikäli tarve loppukirille tulee, jalat kyllä kantavat.

Työnohjauksesta vahvistusta hallinnan tunteeseen

Hallinnantunnetta voi harjoitella. Erilaiset priorisoinnin ja tehtävien hallinnan työkalut ovat siihen erinomainen lähtökohta. Itseen, työhön ja uraan liittyviä uskomuksia ja oletuksia on myös hyvä tarkastella. 

Työnohjaus on hyvä paikka pohtia ja jäsennellä omaa tai vaikka koko työtiimin tekemistä. Tiimin työnohjauksessa voidaan esimerkiksi pohtia sitä, millaisilla yhteisillä pelisäännölillä varmistetaan, että tärkeät asiat valmistuvat sovitussa aikataulussa ilman, että työ muuttuu selviytymistaisteluksi.

Huomin osaajat ovat työelämän ja hallinnan tunteen ammattilaisia. Ota yhteyttä, jos kaipaat aikaa ja paikkaa uran tai urautumisen pohdintaan!