Tämä teksti oli osa Huomin Petran ja hänen opiskelijakaverinsa Heli Siikaluoman työnohjaajakoulutuksen opinnäytetyötä.
Työnohjaus eli oman työn pohtiminen koulutetun työnohjaajan kanssa auttaa yrityksiä ja niiden kautta Suomea menestymään ja luomaan kestävää kasvua. Työnohjaus sopii erinomaisesti johtamisen ja tietotyön asiantuntijoiden tueksi. Se tarjoaa työkalut, joilla voi pohtia oman työn, tiimin tai koko organisaation kannalta keskeisiä arkipäivän asioita. Niitä voivat olla esimerkiksi seuraavat: “miten johdetaan hybridityössä?”, “kuinka pidetään jämäkästi rajat, jotta saadaan prioriteetit hoidettua tuloksellisesti? “ tai “millaiset ovat työyhteisömme pelisäännöt hyvälle työkäyttäytymiselle?”
Työnohjaus on vastaus myös työelämän kasvaviin paineisiin ja vaatimuksiin. Ihmiset ja organisaatiot hakevat ratkaisuja valtaviin haasteisiin kuten ilmastomuutokseen, digitalisaation hyödyntämiseen, uusien teknologioiden kehittämiseen sekä asiakastarpeiden ja markkinoiden muutoksiin. Kiihtyvässä muutoksessa ja informaatiotulvan keskellä päätöksenteko ja ongelmanratkaisu on entistäkin haastavampaa.
Tällaisessa maailmassa työntekijöiden on osattava johtaa itseään, tehtävä yhteistyötä, kyettävä reflektoimaan ja opittava myös luottamaan intuitioon. Perinteinen tietoihin ja taitoihin perustava horisontaalinen osaaminen ei enää riitä. Sen rinnalle tarvitaan vertikaalista osaamista eli työntekijöiden omien arvojen ja maailmankuvan syventämistä. Työnohjauksella pystytään kehittämään juuri tämänkaltaista osaamista.
Väitämme, että työnohjaus tuo yrityksille myös rahassa mitattavia hyötyjä ja on siksi kannattava investointi. Tätä tukevat asiasta tehdyt tutkimukset.
Työnohjaus vähentää tutkitusti sairauspoissaoloja. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan sairauspoissaolopäivästä aiheutuva työpanoksen menetys on keskimäärin 370 euroa. Eniten tienaavien ryhmässä menetetty työpanos on jopa 930 euroa päivä. Summat ovat suuria ja lyhyiden sairauspoissaolojen osalta kustannukset jäävät työnantajan maksettavaksi. Lyhyiden sairauspoissaolojen takia menetetään vuodessa työpanosta noin 3,6 miljardin euron arvosta.
Suomalainen työntekijä sairastaa lähes kaksi työviikkoa vuodessa. Jos työhön selkeyttä ja merkityksellisyyttä lisäävällä työnohjauksella on mahdollista vähentää edes jonkin verran näiden sairauslomapäivien määrää, vähennämme sekä työntekijöiden pahoinvointia että työnantajan ja yhteiskunnan kustannuksia.
Työnohjauksen on todettu olevan erityisen tuloksellista työuran alkupäässä. Yritysten olisi hyvä käyttää sitä nuorten aikuisten työelämään integroitumisen ja eri työntekijäsukupolvien työtapojen yhteensovittamisen tukena. Työnohjauksella voisi olla paikkansa myös onnistuneessa rekrytoinnissa ja työnantajamielikuvan vahvistamisessa – siitä voisi hyvin tulla asiantuntijatyöhön arvostettu työsuhde-etu ja vetovoimatekijä. Parhaat ja sitoutuvimmat työntekijät saa yritys, joka panostaa henkilöstön viihtyvyyden ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen.
Suomi menestyy kilpailijoitaan paremmin, jos työntekijöiden työhyvinvointi, työmotivaatio ja tätä kautta myös työsuoritus paranevat. Tätä kautta työnohjauksella on erityisen tärkeä rooli Suomen kestävän ja elinvoimaisen kilpailukyvyn vahvistamisessa.