Rusinapulla – sen nimen kollega antoi esittelemälleni hahmotelmalle. Rusinapullan taustalla on oivallus Pehrmanin väitöskirjassaan (2011) julkaisemasta Konfliktin syntyminen, kasvaminen ja eläminen työyhteisössä -kuvasta. Kun näin Pehrmanin kuvan ensimmäisen kerran, pidin siitä heti. Se tiivisti konfliktin ytimen todella hyvin. Kaipasin käyttööni kuitenkin yksinkertaistetumpaa ja helpommin esitettävissä olevaa muotoa, joten aloin pohtia sekä piirrellä omaa versiotani.
Nyt kuvani konfliktin syntymisestä ja elämisestä näyttää tältä. Äärettömyydeltä, joka kerää kierroksia ja tapahtumia. Joka laajenee ja laajenee, syvenee ja jumiutuu kiertämään kehää.
Kuvan vasemmassa laidassa ensimmäinen pallero on se tilanne, jossa konflikti tapahtuu ja ensimmäinen kierros alkaa. Tilanteesta tehdään tulkinta, joka on vasemmalla ylhäällä oleva pallero. Konflikti etenee kohti keskellä olevaa palleroa, joka on herännyt tunne. Tämän jälkeen tapahtuu oikealla alhaalla oleva notkahdus, tämä pallero on puhumattomuus. Kierros kiihtyy oikeassa reunassa olevaan palleroon, joka on väärinymmärryksiä, juoruja ja pahansuopia ilmeitä. Tilanne kehittyy kohti uutta tulkintaa, jota edustaa pallero oikealla ylhäällä. Sieltä lasketellaan jälleen kohti tunteita. Vasemmalla alhaalla oleva pallero on toimintaa, muuttunutta käytöstä ja negatiivisia reaktioita.
Kierros ei suinkaan pääty, vaan se lähtee uudestaan liikkeelle. Konflikti aiheuttaa uuden tilanteen, uuden tulkinnan, herättää tuoreita tunteita, aiheuttaa lisää puhumattomuutta, kiihtyy uudenlaisiin väärinymmärryksiin sekä juoruihin, tuottaa uuden tulkinnan, herättää jälleen tunteita ja saa aikaan negatiivista käytöstä. Ja taas kohdataan uusi tilanne, josta kierros lähtee etenemään.
Konfliktin etenemiseen voi vaikuttaa. Äärettömästä jumiutumisesta voi löytää äärettömästi suuntia. Etenemiseen tarvitaan pysähtymistä. Tilanne tulee kohdata avoimesti, rehellisesti ja ennen kaikkea rohkeasti. Tarvitaan rohkeutta kohdata itsensä ja kaikki konfliktin osapuolet. Tarvitaan rohkeutta kohdata tarpeet ja tunteet. Tarvitaan rohkeutta kohdata epävarmuus ja epätietoisuus tulevasta.
Yksin ja ilman apua tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, sillä restoratiivinen sovittelu on menetelmä konfliktien kohtaamiseen ja uuden suunnan löytämiseen. Konflikteja ei kannata ohittaa tai yrittää aktiivisesti unohtaa, sillä konfliktit ovat käsiteltyinä moottorina muutokselle ja kehitykselle. Konflikteja kannattaa hyödyntää. Restoratiivisen sovittelumenetelmän keinoin aiemmin jumissa ollut tilanne selkiytyy, muuttuu ja tuottaa uusia oivalluksia. Huomi huoltaa luottamuksella, sensitiivisellä ja arvostavalla otteella niin useita kierroksia rullanneet kuin juuri tapahtuneet konfliktitilanteet.