Osallistuin Tampereen yliopiston Tulevaisuuden hallitusosaamisen kurssille alkuvuodesta 2025. Opintojakson jokaisella lähikerralla valmentajana toimi kokenut asiantuntija ja hallitustyöskentelijä Hallituspartnereiden tai Future Boardin jäsenistöstä. Kurssin aikana kävimme läpi hallituksen ja sen puheenjohtajan tehtävää, vastuita ja onnistumisen edellytyksiä useista eri näkökulmista
Hallituksen puheenjohtajan tehtävä on vaativa, monisyinen ja usein yksinäinen. Hänellä on vastuu paitsi hallituksen toiminnasta myös toimitusjohtajan tukemisesta, omistajasuhteiden ylläpidosta, strategian ohjaamisesta ja luottamuksen rakentamisesta eri sidosryhmien välillä. Samalla hänen on huolehdittava siitä, että päätöksenteko on laadukasta, hallitustyöskentely pysyy rakentavana ja yritys toimii lain sekä hyvän hallintotavan mukaisesti.
Huomasin kurssilla usein pysähtyväni pohtimaan kuulemaani työnohjaajan korvin. Työnohjaaja on henkilö, jonka kanssa yksilöt tai ryhmät pysähtyvät pohtimaan omaa työtään ja oppimaan siitä. Työnohjaus parantaa hallinnan tunnetta, työssä jaksamista ja antaa mahdollisuuden kehittää itseä ja omaa tekemistä. Puheenjohtajan rooliin kohdistui paljon odotuksia ja vastuita, mutta ei juurikaan selkeitä onnistumista tukevia, saati kannattelevia rakenteita. Kun kokonaiskuva on hallittava laajasti ja vastuita on paljon, tarvitaan myös paikka, jossa voi pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaansa, kehittymään päätöksentekijänä ja löytämään uusia näkökulmia.
Puheenjohtajan rooli – jatkuvaa tasapainoilua ja kehittymistä
Puheenjohtajan tehtävä ei ole vain hallituksen kokousten johtamista, vaan jatkuvaa tasapainottelua eri roolien ja odotusten välillä. Hänen on kyettävä strategiseen ajatteluun ja kokonaisuuden hahmottamiseen, jotta hallitus ei jää operatiivisten yksityiskohtien vangiksi. Samalla hänen täytyy osata sparrata ja tukea toimitusjohtajaa niin, että kehitys on mahdollista ilman, että roolit sekoittuvat. Puheenjohtajan vastuulla on myös omistajien intressien hahmottaminen ja huomioiminen niin, että päätöksenteko pysyy selkeänä ja yrityksen pitkän aikavälin suunta säilyy kirkkaana.
Luottamuksen rakentaminen ja keskustelukulttuurin kehittäminen ovat keskeisiä tehtäviä, sillä avoin ja rakentava ilmapiiri mahdollistaa parhaat päätökset. Lisäksi laillinen ja eettinen vastuu tuo mukanaan kysymyksen siitä, miten varmistaa, että hallituksen päätökset eivät pelkästään täytä minimivaatimuksia, vaan tukevat myös pitkäjänteistä ja vastuullista liiketoimintaa. Kaiken tämän keskellä puheenjohtajan on jatkuvasti kehitettävä itseään ja reflektoitava omaa toimintaansa. Mutta missä tätä voisi tehdä niin, että salassapitovelvollisuus ei estä keskustelua ja reflektointi ei jää yksin omien ajatusten varaan?
Työnohjaus – paikka oppia ja kehittyä paremmaksi päätöksentekijäksi
Jos olet vasara, näet kaikkialla nauloja. Työnohjaajana huomaan näkeväni tässä mahdollisen soveltamisen paikan työnohjaukselliselle työskentelytavalla. Näen, että koko hallitusta hyödyttäisi, jos puheenjohtajalla olisi tukenaan työnohjausta tai muuta säännöllistä ja prosessinomaista ulkopuolista sparrailua. Ensisijainen rooli ei olisi niinkään toimia tukena tai kannatteluna, vaan tilana kehittyä ja jalostaa omaa ajatteluaan. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa päätöksentekoa ja toimintaa kriittisesti: millaisia valintoja teen puheenjohtajana ja miten voisin kehittyä? Se auttaa oppimaan uusia lähestymistapoja ja haastamaan omaa ajatteluaan, jotta hallitukseen voisi tuoda uusia näkökulmia ja ratkaisuja.
Vuorovaikutuksen ja johtamistavan parantaminen on myös keskeinen osa kehittymistä. Hyvä puheenjohtaja toimii keskustelun fasilitaattorina ja ratkoo näkemyseroja rakentavasti. Työnohjaus antaa mahdollisuuden myös hahmottaa omaa rooliaan tarkemmin ja tutkia, milloin kannattaa olla aktiivinen suunnannäyttäjä ja milloin taas taustalla vaikuttava mahdollistaja. Työnohjaus tarjoaa paikan kehittyä ja kasvaa johtajana – aivan kuten toimitusjohtajat, johtoryhmät ja muut avainhenkilöt tekevät jatkuvasti.
Kestävämpi ja laadukkaampi hallitustyö
Kun puheenjohtaja kehittää itseään päätöksentekijänä ja johtajana, se näkyy koko hallituksen työskentelyssä. Laadukas hallitustyö ei synny vain rakenteista ja prosesseista, vaan siitä, kuinka hallituksen jäsenet – ja erityisesti puheenjohtaja – osaavat nostaa oikeat asiat oikea-aikaisesti keskusteluun, fasilitoida yhteisen näkemyksen muodostumista,, tunnistaa ajatusvääristymien riskikohdat, tukea laaja-alaista ajattelua ja tehdä kestäviä päätöksiä.
Hallituksen toiminnan kehittämisessä voisi olla hyödyllistä selkeyttää rooleja ja vastuunjakoa niin, että työskentely tehostuu ilman, että kaikki paino on puheenjohtajalla. Lisäksi reflektointi voisi tulla osaksi hallitustyötä, jolloin toimintatapojen arviointiin ja kehittämiseen varattaisiin aikaa systemaattisesti. Myös ulkopuoliset tukipalvelut, kuten työnohjaus, mentorointi tai coaching, voisivat olla luonnollinen osa hallituksen kehittämistä – ei vain kriisitilanteissa, vaan osana jatkuvaa parantamista.
Kun hallituksen puheenjohtaja investoi omaan kehittymiseensä, se ei ainoastaan vähennä kuormitusta – se parantaa päätöksenteon laatua, tukee hallituksen toimintaa ja vahvistaa koko yrityksen johtamista. Hallitustyö muuttuu jatkuvasti, ja odotukset sen tehokkuudelle, vastuullisuudelle ja vaikuttavuudelle kasvavat. Ehkä seuraava askel on se, että hallituksen jäsenet, ja erityisesti puheenjohtaja, alkavat nähdä oman reflektion ja kehittymisen olennaisena osana vastuullista hallitustyötä.
Miten sinä näet asian – voisiko työnohjaus olla yksi tapa vahvistaa hallitustyön laatua ja vaikuttavuutta?